suomenhevostamma Kodon Ulrika | |
s.14.5.2015 6v | |
VH15-018-1039 | |
säkäkorkeus 154cm | |
väriltään punarautias | |
westernpainotteinen, ratsastuslajit | |
kasvattanut Kodon Ratsutila | |
omistaa Taciturn (VRL-12909) | |
tavoitteena WRJL, YLA sekä SHL |
Ulrika syntyi emänsä Katan ollessa vielä melko nuori, kisauraansa vasta haparoiden aloitteleva kakara. Syy Katan astutukseen oli ollut oma kisakyvyttömyyteni: olin satuttanut selkäni pahemman kerran tamman ollessa taas huonolla päällä ratsastamaan lähtiessä. Kaikenlainen ratsastaminen oli lääkärin määräyksen takia kielletty ainakin pariksi kuukaudeksi, ja kun ei se punainen pirulainen muitakaan päästänyt selkäänsä, ajateltiin talliporukan kanssa että nyt olisi sopiva aika hankkia jälkikasvua ja katsoa sitten myöhemmin josko Katasta edes mitään kisaratsua kuoriutuisi. Oriksi pahaluontoiselle prinsessalle valittiin Tuiskulan Sankari, joka oli sekä erittäin hyväluonteinen että hieno, monessa lajissa menestynyt jalostusori. Niin syntyi suurimerkkinen, syötävän suloinen tammavarsa joka nimettiin Kodon Ulrikaksi. Kaikeksi onneksi pikkukaveri näytti alusta alkaen tulleensa enemmän isäänsä, ja käyttäytymisen suhteen meillä ei ole juuri koskaan ollut mitään ongelmia. Kyllä meidän Katastakin näyttäisi siis saavan ihan selväpäisiä varsoja oikeilla orivalinnoilla...
Ulrika on seikkailunhaluisemman ratsastajan mielestä täysi vässykkä. Tamma on luonteeltaan mitä kiltein ja lempein luonnonlapsi, ja sekös harmittaa jos haluaa hevoseltaan räjähdysalttiutta ja tsäpäkkyyttä. Itse pidän Ulrikasta ihan mahdottomasti: se on juuri se suurimerkkinen, kiltti ja nallekarhumainen raudikko josta haaveilin jo pienenä ratsastajanalkuna.
Alkujaan Ulrikasta piti tulla kouluhevonen. Ja siitä tulikin. Minä kuitenkin pistin hanskat naulaan, en vain jaksanut sitä virallisuutta ja jäykkyyttä mikä koko kouluratsukon olemuksesta tulee huokua. Eikä Ulrikakaan oikein koskaan sopinut siihen muottiin, harjoiteltiin me kuinka paljon tahansa. Tamma tykkäsi mieluummin kulkea rauhassa, pää pitkällä nuokkuen, ihastellen ympäristöä ilman mitään kiireitä. Tätä nykyä ollaan saatu tammaan hieman vireyttä, kun löydettiin meille molemmille sopiva laji lännenratsastus. Se, mikä Ulrikasta puuttui kouluradalla, on tullut esiin varsinkin reiningissa. Tamma on ketterä, kuuliainen ja nopealiikkeinen kun sitä tarpeeksi motivoi. Jokin Ulrikan sisällä suorastaan syttyi kun pääsimme aikanaan jyvälle lännenratsastuksen saloista. Ja onhan tuo nykyinen satula paljon mukavampi istuakin kuin vanha koulupenkki.
Kilpailupaikalla Ulrikaa jännittää, varsinkin jos paikka on sille ennestään tuntematon. Tuttu käsittelijä ja tutut hevoskaverit rauhoittavat tammaa huomattavasti, ja monesti matkaan on jouduttu ottamaan mukaan toinen tamma vaikka Ulrika olisi ainoa starttaava hevosemme. Ihan vain tuon minun oman nallekarhun rauhoittamiseksi. Itse kilpailutilanteessa Ulrika ei stressaa, jos sen ajatukset on saatu ennen radalle lähtöä pois stressinaiheista. Perinpohjainen verryttely ja tamman kanssa puuhastelu auttavat pahimman jännityksen yli, kuin myös ratsastajaakin.
i. Tuiskulan Sankari KERJ-I, SLA-I |
ii. Kaduntallaaja KERJ-I |
iii. Kadun Tervehdys evm |
iie. Jaanan Usko evm | ||
ie. Sakariina KTK-III, KERJ-II, SLA-II |
iei. Sakari evm | |
iee. Salarikos evm | ||
e. Kodon Katariina - | ei. Ananasankäämä |
eii. Simsalabim evm |
eie. Metsärannan Amelia evm | ||
ee. Tarun Taika |
eei. Koiviston Vitsaus evm | |
eee. Niittysaaren Taru evm |
Isälinja: Tuiskulan Sankari - Kaduntallaaja
Emälinja: Kodon Katariina - Tarun Taika
Ulrika ei ole vielä aloittanut kisauraansa.