Sokerikuun Jala

VH15-043-0025
ruotsinpuoliverinen, tamma
s.16.9.2014 12v

163cm, musta
estepainote, VaA/150cm

kasvattanut Moon Sugar Ltd
omistaa VRL-12909

ERJ-I

ERJ-I palkittu 30.11.2020
6,5 + 40 + 19 + 20 + 15 = 100,5

Historia

Moon Sugar Ltd:n vähentäessä hevosmääräänsä radikaalisti, oli minun suorastaan välttämätöntä syöksyä haaskalle monen muun virtuaaliharrastajan tavoin. Kaikki hevoset nopeasti läpikäytyäni päädyin tekemään tarjousta neljästä eri estepuoliverisestä, sellaisista joita kukaan muu ei ollut vielä huolinut. Matkaani lähtikin kaksi pidempisukuista suomenpuoliverioria, ja kaksi ruotsalaistammaa. Jala ja toinen ostamistani tammoista, Arlessa nimeltään, ovat puolisiskoja isän kautta, ja pakko myöntää että aluksi pidin enemmän Arlessasta sen ihanan tasaisen suvun takia. Lyhytsukuisena ja epätasapolvisena Jala tuntui alkuun ehkä vähän turhaltakin ostokselta, sillä Valiantin aikoihin panostin vielä niin kovin tasaisiin sukuihin. Nykyisellään kuitenkin tykkään Jalasta ehkä jopa enemmän kuin muista tammoistani, onhan se sekä suvultaan että luonteeltaan positiivisesti niin erilainen.

Luonne

Jala ei ehkä ulkopuolisen silmin vaikuta ainakaan ensialkuun miltään huipputason kisahevoselta, tamma kun muistuttaa ulkoiselta olemukseltaan lähinnä kamelia pitkine koipineen ja kuikeloine olemuksineen. Tarhassa juoksennellessaan tamma tuntuu sotkeutuvan jatkuvasti kinttuihinsa, ja talliporukka saakin aina naureskella kuinka "Jala ei meinaa pysyä jaloillaan". Vaikka tamma nyt muutenkin sattuu olemaan melko tyhmänlivakka, on se kuitenkin todella hyväsydäminen ja ennen kaikkea iloinen ja reipas. Jalan kanssa onkin suorastaan ilo puuhastella: se ei aristele minkäänlaisia hoitotoimenpiteitä, eikä kengittäjä taikka eläinlääkärikään ole sille mitään pelottavia, pieniä hevosparkoja välipalakseen ahmivia hirviöitä. Toisin kuin vapaana juoksennellessaan, tamma pysyy ratsastettaessa hyvin jaloillaan, eikä sillä ole silloin tapana kompastella taikka muutenkaan hölmöillä. Tiedä sitten onko tamma noin yleensä oikeasti vähän tyhmä vai esittääkö se vain sellaista tietyissä tilanteissa.

Ratsuna Jala on hyvin reipas, ja ratsastaja saakin pidätellä sitä melkoisesti. Hyvin verryteltynä tamma kyllä rauhoittuu, mutta on silti koko ajan veto päällä. Ratsastajalta vaaditaankin joko kylmiä hermoja, tai sitten seikkailunhaluisuutta, jotta Jalan kanssa työskentely olisi kivaa. Mikään ilkeä tamma ei missään nimessä ole, joten loputonta reippauttaan ja vauhdikkuuttaan lukuunottamatta se sopii hyvin myös vähän kokemattomallekin ratsastajalle. Kouluhommat Jala taitaa aina Vaativaan A:han asti, toisaalta tamman keskittyminen ei riitä jotta sen kanssa menestyisi missään koulukilpailuissa. Esteet ovatkin selvästi tamman intohimo, ja se hyppäisikin vaikka maailman tappiin asti aina yhtä innokkaasti. Tammalla on paha tapa kuumua melkoisesti esteillä, joten ratsastajan on syytä olla koko ajan hereillä ja vähän toppuutella sitä. Koskaan se ei kuitenkaan kiellä, ellei este vaan yksinkertaisesti ole liian iso tai noin muuten täysin mahdoton hypättävä.

Kisatilanteita Jala ei sen kummemmin arastele, se saattaa kuumua tavallista enemmän radalla, mutta hyvin suoritettu alkuverryttely yleensä saa pahimmat innonpuuskat karistettua. Ratsastajan tärkein tehtävä radalla on yleensä ohjata tamma oikealle esteelle, ja pidätellä aina tarpeen mukaan. Jala kyllä hyppää, ja pudottaakin todella harvoin. Ratsastajan on kuitenkin syytä olla luottamatta tamman omatoimisuuteen turhan paljon, sillä liikaa kuumuessaan se saattaa ryöstäytyä pahastikin käsistä ja se on silloin menoa. Muuten tamma on kuitenkin useimmiten melko kiltti, ja yhteistyö ratsastajan kanssa sujuu suurimmalti osin todella hyvin. Kisakuljetuksia Jala ei stressaa, ja se kävelee aina nätisti traileriin kunhan jollain herkulla vähän houkuttelee. Kuljetuksen ajan se seisoskelee aina nätisti paikallaan, ja kuoppaisimmatkin kyydit se kulkee hyvin rauhallisen oloisesti.

Suku

i. Crayon Jarl
-
ii. Johniel SWE iii. Elekiel Zerhol Z3 evm
iie. Closterholm Sesona evm
ie. Mackenzie SWE iei. Gangster League evm
iee. Million Dollars SWE evm
e. VIR MVA Ch Sokerikuun Night Elf
KTK-II
ei. Ulrich von Radon eii. Umfangreich
eie. Ballettänzerin
ee. Nightingale eei. Nightblade evm
eee. Mosaic von Artz evm

Isälinja: Crayon Jarl - Johniel SWE
Emälinja: Sokerikuun Night Elf - Nightingale

Jälkeläiset

♡ 30.08.2015 swb-t.Valiant Aela (i.Adonis DF)
♡ 05.06.2017 swb-o.Jameson Joy (i.Jack Daniels F)

Kilpailutulokset

Jala kisaa vain porrastetuissa, ajan tasalla olevat ominaisuuspisteet näet tamman VRL-profiilista.

Päiväkirja ja valmennukset

Vakivalmentaja Roosa Hiekkamäki on omistajan alter ego.

17.3.2020 Estevalmennus, valmentajana Roosa Hiekkamäki

Olin tullut ensimmäisiä kertoja valmentamaan Tainaa ja Jalaa. Etukäteen olimme puhelleet ratsastajan kanssa siitä, mihin asioihin valmennuksissa tulisi keskittyä jatkossa, ja olinkin saanut jo jonkinlaisen käsityksen siitä, millainen tapaus tämänkertainen ratsuna toiminut musta tamma oikein olisi. Jala oli lyhyesti sanoen reipas. Se ei pelännyt mitään, toisin kuin ratsastajansa, joka oli muutama vuosi takaperin pudonnut pahasti eräältä orilta, ja vasta jokunen aika sitten päässyt yli estepelostaan. Jalan oma taso - 150cm - kauhistutti vielä hieman Tainaa, ja olikin selvää, että valmennuksissa täytyisi keskittyä enemmänkin ratsastajaan kuin hevoseen. Taina itse oli tasoltaan huippuluokkaa, mutta tämän vilkasluontoisen ja reippaan tamman kanssa hänellä tuntui olevan epätavallisen paljon perhosia vatsassaan.

Ratsukko verrytteli kaikessa rauhassa, ensin kierrellen pitkin kenttää jokaisessa kolmessa askellajissa, ja sitten ylitellen pikkuhiljaa korkeuttaan nostavia esteitä neuvomassani järjestyksessä. Jala oli erittäin vauhdikkaalla päällä tänään, Taina sanoi että tämä oli sille ihan tavanomaista. Tamma tuntui kuumuvan tyhjästä, ja sille saikin koko ajan antaa paljon tekemistä, jotta sen hermot saatiin pysymään kasassa. Jalasta olisi ollut niin kiva vain laukata päämäärättömästi ympäri maneesia, kiihdytellä ihan kunnolla ja silloin tällöin vaikka loikkia esteen jos toisenkin yli. Onneksi ratsastaja piti tamman hyvin hallinnassa, ja ulkoisesti en olisi osannut sanoa Tainalla koskaan olleenkaan minkäänlaista estepelkoa.

En antanut tämän päiväisessä valmennuksessa ratsukon suoritettavaksi kovinkaan erikoisia tehtäviä. Olin rakentanut heille melko yksinkertaisen radan, ja verryttelyn päätteeksi nostin viimeisenkin puomin tarpeeksi korkealle, jotta rata vastaisi jotenkuten ratsukon omaa tasoa. Taina ratsasti erittäin siististi, ja pidätteli Jalaa hyvin esteitä lähestyessä. Ratsastajan epävarmuus ei paistanut juurikaan läpi, mutta aina hieman ennen estettä, ja sen päällä, toivoin että tammalle olisi annettu enemmän omaa tilaa. Kehotinkin Tainaa myötäämään Jalalle reilummin esteen päällä, ja pidätteet voisi lopettaa aina hieman ennen estettä, jotta tamma saisi kerättyä ponnistukseen enemmän vauhtia ja voimaa. Esteet olivat ylittyneet siististi, mutta puomia hipoen, ja muutaman yrityksen jälkeen ratsastaja tuntui rentoutuvan ja ottavan neuvostani opikseni niin, että musta tamma sai nyt paljon enemmän ilmavuutta loikkaansa.

Valmennus sujui kaiken kaikkiaan hyvin, ratsukolla ei olisi kauheammin petrattavaa. Uskonkin, että jo pienellä vaivannäöllä saataisiin aikaan näkyvää tulosta kisaradoilla. Kunhan Taina antaa Jalalle tarpeeksi tilaa toimia, ei ratsukon yhteispelissä muuten näyttäisi olevan mitään ongelmia. Tamma tuntui olevan todella vauhdikas tapaus, mutta en usko että Tainalla tulee olemaan sen kanssa mitään ongelmia kunhan ne viimeisetkin möröt siellä oman pään sisällä on selätetty.

15.7.2016 Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Werry

Tänään aikaisemmin olin päätynyt Taciturnin luokse, kun olin ottanut yhteyttä häneen edellisenä päivänä. Ratsastettuani ensiksi ensimmäisen hevosen, siirryin seuraavaksi ja viimeiseksi Sokerikuun Jalaan. Mitä Jalan omistaja oli hevosen luonteesta sanonut, oli se energinen, mutta kaikin puolin mukava hevonen. Ennen kuin pääsisin liikuttamaan Jalan, oli hoidettava ja varustettava se valmiiksi. Tamma käyttäytyi hienosti, eikä sen kanssa niinkään tullut ongelmia.

Päästessäni Jalan selkään, huomasin että tänään oli tarvetta käsivoimille, nimittäin tamma oli todellakin aika energinen. Kuitenkin mitä alku lämmitellessä huomasin, oli se että Jalan kanssa työskentely oli kyllä kivaa, vaikkei välillä mennytkään ihan niin miten toivoin. Rakensin verryttelyn jälkeen muutaman esteen, joita päätin tänään harjoitella hevosen kanssa. Esteet olivat alkuun aika pieniä, mutta korkeutta lisääntyi sen mukaan miten Jala toimi. Treenatessamme 140-150senttisiä esteitä, pidätys ja päättäväisyys olivat ainakin ne asiat millä onnistuimme loikkimaan esteiden yli onnistuneesti. Jalan kanssa oli todellakin kiva harjoitella esteiden kanssa - pidin sen energisyydestä sekä taidoista oikein paljon! Siirryimme jonkin ajan päästä loppuverryttelyihin, kun aika oli loppumaisillaan ja suurin osa radoista onnistui hyvin.

12.7.2016 Estevalmennus, valmentajana miivi

Päivän toinen valmennettava oli musta tamma edellisen takaan, mutta suomalaisveri oli vaihtunut sinikeltaiseen länsinaapuriin. Heti valmennuksen alkuun kävi ilmi, että valmennettavanani oli hieman energisempi tapaus. Verryttelyssä Taciturn joutui käyttämään pidätteitä suhteellisen reippaasti, muuten tamman eteneminen olisi ollut vähemmän hallittua ja turvallista. Verryttelyn edetessä tamma kuitenkin rauhoittui vähitellen. Rauhoittuminen kuitenkin haihtui savuna ilmaan ensimmäisten esteiden jälkeen. Jala oli halunnut hypätä lisää, lisää ja vielä kerran lisää. Tamman suuren innon vuoksi valmennuksen varsinaisen tehtävän, kokoamani radan, hyppääminen oli alkuun hankalaa. Jala kuitenkin muutaman pudonneen puomin ja vinon lähestymisen jälkeen ymmärsi - tai Taciturnin pidätteet menivät perille - , mikä homman nimi on, ja meno muuttui yllättäen hallitummaksi. Tamman meno huimasi kuitenkin yhä päätäni, niin kovaa se silti kulki. Parantuneesta menosta huolimatta Taciturnilla oli kova työ tamman pitelemisessä, hän kertoi valmennuksen lopussa olevansa aivan lopussa. Silti saatoin itse valmentajan roolissa olla ihan tyytyväinen valmennukseen antaessani ratsukolle luvan aloittaa loppuverryttelyt.

Tämä on virtuaalitalli/virtuaalihevonen. Kaikki sivuilla esiintyvä on vain mielikuvituksen tuotetta.
This is a SIM game stable/SIM game horse. Everything on this page is just imagination and has nothing to do with real life.
Kaikki materiaali © VRL-12909 ellei toisin mainita.
Kansikuva © BK-Horses
VRL | Keskusta
Tacin virtuaaliblogi
Valenwoodin blogi
Tallin nimi
Tallin nimi
Tallin nimi
Tallin nimi