Otsikko

Valiant Gooseberry Garnet

VH14-031-0368 suomalainen puoliverinen, ori s.1.4.2014 8v 1.4.2016 164cm, rautias (ee/aa) yleispainote, VaA/160cm/CIC4 kasvattanut Valiant Warmbloods omistaa VRL-12909 KTK-II

KTK-II palkittu 20.11.2017 19 + 17 + 21 + 17 = 74p.

Luonne

Karvinen on komea ori, joka sekä väriltään että luonteeltaan muistuttaa hyvin paljon sarjakuvakissa-Karvista. Lempinimi tulee oikeastaan monen asian sattumasta. Sekä isä että emä omaavat nimet, jotka liittyvät korukiviin. Varsalle tahdoimme myöskin jonkun korukivinimen, joka alkaisi samalla kirjaimella kuin isän nimi. Katselimmekin netistä listoja korujen nimistä, ja sieltä me löysimme nimen, johon välittömästi ihastuimme. Gooseberry Garnet on vihertävä korukivi, joka on saanut nimensä siitä että se näyttää ihan karviaismarjalta. Karviaisesta meille tuli mieleen Karvinen, joten lempinimi oli hetkessä lukkoonlyöty. Myöhemmin tajusimme nimen sopivan orille kuin nenä päähän, sillä luonteeltaan se on hyvin laiska möllykkä, joka ei mielellään tekisi muuta kuin söisi ja nukkuisi.

Hoidettaessa Karvinen on juurikin niin laiska kuin hevonen vain voi olla. Se pysyy nätisti paikallaan, eikä karkaa vaikka karsinan ovi olisi selällään. Kavioiden nosto voi olla työlästä, sillä ori ei kehtaisi millään nostella jalkojaan. Jalan noustessa ori tukee todella paljon hoitajaa vasten, joten pienempien ihmisten on syytä pyytää apua ettei litistyisi seinän ja Karvisen väliin. Ori näyttää välillä oikein liioittelevan, eikä edes varustaessa jaksaisi suutaan avata. Sinänsä hyvä, että ori on tuollainen vässykkä, kaikki peseytymiset ja eläinlääkärikäynnitkin nimittäin näyttävät sujuvan sen kanssa aina yhtä helposti.

Ratsastettaessa Karvinen heittäytyy usein veltoksi, ja tekee konemaisesti kaiken mitä ratsastaja käskee. Kouluradoista se ei välitä, ne on tylsiä. Myös esteradat ovat sille too mainstream. Maastossa se kuitenkin virkistyy, ja siihen iskee usein suunnaton virtapiikki. Silloin sitä jaksaa virkeänä ja innolla tehdä kaiken, vääntää jopa koululiikkeitä. Pääasia että saa olla luonnon helmassa eikä millään tylsällä radalla. Karvinen onkin oikea maastoestetaituri, ja siinä missä se suorittaa muita huonommin koulu- ja esteosuudessa, se vetää usein pisteet kotiin maasto-osuudessa.

Kuljetustilanteet sujuvat Karvisen kanssa oikein mukavasti, ori kävelee tyynen viileästi koppiin eikä edes näytä tajuavan mikä siinä kuljetuksessa nyt on niin kamalaa. Se onkin hyvä koppikaveri jollekin herkemmälle hevoselle, se kun näyttää olemuksellaan rauhoittavan muitakin. Kisatilanteessa Karvinen on yleensä yhtä laiska kuin muulloinkin, joten jo alkuverryttelyissä kannattaa ratsastaa kunnolla eteenpäin jotta ori reipastuisi ja osaisi valmistautua näyttävään suoritukseen radalla.

Suku

i. Delicate Geodes -	ii. Gilmour ERJ-III	iii. Heinrich II evm
		iie. Gwendolin evm
	ie. Rosebury Adena	iei. North Achelous evm
		iee. Rosebury Adamina evm
e. Diamond Bar VAL KERJ-I	ei. Yet Not Candyday	eii. Candyman evm
		eie. Not Yet evm
	ee. My Darling YLA1, KERJ-II	eei. Velvet Boy evm
		eee. Trinity evm

Isälinja: Delicate Geodes - Gilmour
Emälinja: Diamond Bar VAL - My Darling

Jälkeläiset

♡ 04.02.2015 fwb-t.Valiant Flamingo Opal (e.Sokerikuun Arlessa)
♡ 12.02.2015 fwb-t.Valiant Montana Treasure (e.Valiant Texas Rose)

Kilpailutulokset

Karvinen kisaa vain porrastetuissa, ajan tasalla olevat ominaisuuspisteet näet orin VRL-profiilista.

Näyttelytulokset

22.11.2016 Oakhill, irtoSert (Päätuomari: Jannica)

Päiväkirja ja valmennukset

10.9.2014 Mikä komistus

Pakkohan se oli pitkästä aikaa kirjoitella meidän rakkaan pikku Karvisen päiväkirjaan. Tänään piti oreja tarhasta hakiessa ihan pysähtyä ihastelemaan tätä herrasmiestä. Kesän aikana Karvinen on saanut paljon lihasta, ja karvakin kiiltää hyvän hoidon ansiosta. Vastahan me keväällä naureskelimme millainen lihava sohvaperuna ori oli, ja nyt siitä onkin kuoriutunut oikea adonis. Ei ehkä ulkopuolinen tajuaisi kyseessä olevan sama hevonen, jos ei siis tarkemmin asiaa tutkailisi. Karvinen kun näyttää yhä olevan se laiskamato joka menee siitä missä aita on matalin. Kun viimeksi Karvisen päivyriin kirjoitin, taisin marista jotain siitä hankalasta iästä ja kuinka ori on suorastaan hermojaraastava junttura. Joo kyllähän se vieläkin on, ja valmiiksi jykevä herra on vain kasvattanut voimiaan tässä välissä. Taisinpa silloin jotain laihtumisen tarpeestakin mainita, mutta ori on näyttänyt hoitaneen sen homman itse. Laidunloma ei onneksi näyttänyt lihottavan meidän Karvista, se kun näytti tappelevan vain muiden orien kanssa johtajan paikka mielessään. Vielä se ei onnistunut meidän kouluoriamme Leeviä syrjäyttämään, mutta aika näyttää miten käy. Karvinen kun tuntuu olevan niin pirun voimakas että kohta sille ei pärjää ihan kuka tahansa. Onneksi orilla on vielä ihmisen kunnioitus tallella, muuten olisimme kyllä totaalisesti kusessa.

14.4.2014 Se vaikea ikä...

Karvinen täytti tänään kaksi vuotta, ja käytöksestä se ikä onkin helppo määritellä. Kiltti ja helppohan ori on ollut näin yleensä, mutta kaikenlainen vastaanhangoittelu on näyttänyt tulleen sille tavaksi. Siinä missä muut orivarsat ovat vilkkaita ja energisiä, Karvinen on hyvin laiskan ja uneliaan oloinen. Oria ei millään meinaa saada karsinasta ulos, se vain seisoo paikallaan kuin niille sijoilleen jämähtänyt kivenlohkare. Karvinen menee siitä mistä aita on matalin, ja protestoi kaikkea ja kaikkia vastaan heittäytymällä täysin tekemättömäksi. Jos ori huomaa talutuksessa ollessaan kaura-astian, silloin sitä ei pidättele enää mikään. Kovin suurihan Karvinen ei ole, mutta pirun vahva se näyttää olevan. Kun se tahtoo tehdä jotain, esimerkiksi syödä, se tekee niin eikä välitä mitä mieltä ihmiset on asiasta. Laiskuus ja suunnaton ahneus ovat Karvisen peruspiirteet, ja oria onkin alettu koulia tavoille pienen pienillä herkkupalkoilla. Kun ori käyttäytyy nätisti, saa se palkaksi omenan taikka kourallisen kauraa. Koulutus on näyttänyt tehoavan, vaikka lihomisen pelossa olemmekin palkkoja vähennelleetkin roimasti. Kunhan tästä vaikeimmasta iästä päästään, niin uskomme Karvisestakin vielä kasvavan ihan mallikelpoinen kisahevonen.